Omaishoitoa ja jatko-opintoja

Terveisiä Kuopiosta. Sain yhdistettyä tämän päivän Kuopion reissulle kaksi asiaa. Aamupäivästä olin avaamassa valtakunnallisen Omaishoitajat ja Läheiset liiton varapuheenjohtajana omaishoitajaseminaarin Rauhanlahdessa Kuopiossa. Iltapäivällä kävin haastattelemassa Kuopion kaupungintalolla erästä virkamiestä liittyen väitösopintoihini "Kunnat ja ikäihmisten voimavarat".

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista omaishoitajien viikkoa. Omaishoitajia arvioidaan maassamme olevan yli 300 000 henkilöä. Heistä vajaat 30 000 saa yhteiskunnalta taloudellista tukea siihen, että hoitaa kotona läheistään, joka ei vamman, pitkäaikaissairauden tai vanhuuden toimintakyvyn heikkenemisen myötä selviä ilman toisen ihmisen apua. On arvioitu, että omaishoitajien hoivassa ja hoidossa on noin 60 000 laitoskuntoista lähimmäistämme.

Omaishoitajat ovat todella tärkeä kumppani kunnille ja valtiolle. Tärkeää on, että julkinen valta puolestaan haluaa antaa monipuolisen ja riittävän tuen (mm. sijaisapujärjestelyt, kuljetusapu ja hoitajien virkistysmahdollisuudet) työtä vuorotta tekeville omaishoitajille. Tulevissa hallitusneuvotteluissa on nostettava pöydälle omaishoitajien asema. Pohjaksi hallitusneuvotteluihin on otettava joensuulaisen selvityshenkilö Elli Aaltosen parin vuoden takainen raportti omaishoidosta.

Väitösopintojeni empiirisen aineiston keruu on loppusuoralla. Teen tämänpäiväisen haastattelun lisäksi ennen joulua viisi virkamies- ja luottamushenkilöjohdon haastattelua Kuopiossa. Niistä toisen kerran enemmän. Huomenna on ohjelmassani ns. kotityöt ja kiireellisten yhteydenottojen hoito, sillä lähden torstai-iltana muutaman päivän matkalle Moskovaan. Mieskin on loppuviikon pääkaupunkiseudulla. Poikamme Tatun hyvinvoinnista tulee vastaamaan äitini Sirkka-mummi. Pidän tärkeänä, että mummi ja Tatu viettävät mahdollisuuksien mukaan aikaa ihan kahdestaan ilman meitä vanhempia.