Lämmin kiitos - ja nyt töihin!

Lämmin kiitos pohjoiskarjalaisille saamastani luottamuksesta eduskuntavaaleissa. Parin päivän vaalituloksen sulattelun ja lukuisien onnittelu- ja kannustusviestien jälkeen arkeni alkaa tänään. Menen tänään Helsinkiin Omaishoitajat ja Läheiset Liiton hallituksen kokoukseen.

Huomenna torstaina puolilta päivin keskustan eduskuntaryhmä järjestäytyy valiten mm. ryhmälle kolmihenkisen puheenjohtajiston. Puheenjohtajaksi valittaneen menneellä vaalikaudella työnsä hienosti hoitanut satakuntalainen Timo Kalli. Itse olen käytettävissä eduskuntaryhmän varapuheenjohtajaksi, mikäli eduskuntaryhmän jäsenet niin tahtovat. Eduskuntaryhmän puheenjohtajisto osallistuu automaattisesti hallitusneuvotteluihin.

Tulevan hallitusohjelman sisältö on meille pohjoiskarjalaisille tärkeä. Keskustan kansanedustajana pidän tärkeänä, että hallitusohjelmassa näkyy sosiaalinen oikeudenmukaisuus, syrjäytymisen vähentäminen, työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen sekä rohkea aluepolitiikka, jolla vahvistetaan koko maata ja myös kasvukeskusten ulkopuolella olevia seutuja.

Kunhan saan uudet yhteystietoni, laitan ne heti esille kotisivuilleni. Olkaa ahkerasti minuun yhteydessä – haluan olla edustaja, jonka tavoittaa ja jonka kautta voi vaikuttaa.

Tervetuloa lauantaina 24.3. klo 11-13 Joensuun kävelykadulle Keskustan Joensuun kunnallisjärjestön ja Keskustan Pohjois-Karjalan piirin vaalikahville. Olen siellä tavattavissa ja evästettävissä!

Kiitos kohtaamisista"

Kampanjointini päättyi tänään klo 14.00 Lehmon torille. Ennen sitä olin aamunpäivän Joensuun torilla. Olen tavannut parin päivän aikana ulkotilaisuuksissa useita satoja ihmisiä.

Mielentilani noin 130 kampanjatilaisuuden jälkeen on omituinen. Kun laitan silmät kiinni, näen viime aikoina kohtaamiani ihmisiä, mieliin palaa lyhyitä keskusteluhetkiä ja tuokiokuvia ympäri maakuntaa. Kiitos jokaiselle teistä, jonka kanssa olen saanut olla silmätysten viime viikkoina. Ns. vaalitäpinä ei synny tyhjästä, vaan niistä tapaamisista ja kohtaamisista, joissa ehdokas on äänestäjien arvioitavana.

Nyt ei auta kuin odottaa sunnuntai-iltaa ja tulosten selviämistä. Tuleva vuorokausi tulee tuntumaan pitkältä. Parhaiten aika kuluu käytännön kotihommia tehdessä. Ja niitähän muuten riittää. Sunnuntaina käyn päivällä äänestämässä ja illalla suuntaan klo 20 jälkeen keskustan piirin vaalivalvojaisiin Public Corneriin Joensuussa.

Jos olet edelleen omaa ehdokasta vailla, mieti vielä, voisinko olla valintasi. Joka tapauksessa hyvää vaalipäivää Sinulle!

Carelia-sali oli täynnä vaalikonsertissa

Tulin juuri kotiin kampanjani loppuhuipennuksesta eli Täällä Pohjantähden alla
-vaalikonsertista. Tilaisuus pidettiin Carelia-salissa Joensuussa. Musiikillisesta annista vastasi laulaja Petri Laaksonen. Jännitimme tukiryhmässäni etukäteen, tuleeko paikalle väkeä vai ei. Nyt on nöyrä ja iloinen mieli: 600 hengen sali oli täynnä ja fiilis tilaisuudessa lämmin ja mieltä kohottava.

Kiitokset konsertin onnistumisesta kuuluvat jokaiselle sinne saapuneelle. Yhdessä syntyy henki ja fiilis. Taiteellisesta annista kiitokset Petri Laaksoselle ja hänen säestäjilleen. Tilaisuuden käytännön toteuttamisesta lämpimät kiitokset noin 20 talkoolaiselle ja nimeltä mainiten vielä erikseen kampanjapäällikkö Sari Riikoselle. Homma oli hyvissä käsissä!

Viidensiä eduskuntavaaleja käyvänä ehdokkaana tiedän, että viimeiset päivät ennen vaalipäivää vaativat sitkoa, sitkoa ja sitkoa. Ehdokas saa voimaa loppumetreille erityisesti äänestäjien kannustavista kommenteista ja onnentoivotuksista. Äänestäjät pitävät tavallaan ehdokkaan kasassa vaalipäivän iltaan saakka. Näin tämä toimii. Kannusten jälkeen jaksaa jo taas tunnin pari tehdä vaalityötä räntäsateessa. Tänään en kastele enää jalkojani sohjossa, vaan suuntaan Tohmajärvelle Kaurilan kylätalolle sisätilaisuuteen.

Naistenpäivän vetoomus

Hyvät pohjoiskarjalaiset äänestäjät! Ennakkoäänestys on alkanut vilkkaasti, käyttäkää äänioikeuttanne ja vaikuttakaa vaalin lopputulokseen. Toivon, että äänestäjinä haluatte lähettää Pohjois-Karjalasta Arkadianmäelle sekä naisia että miehiä.

Kansanvallassa ei tunneta sukupuolikiintiöitä, eikä pidäkään tuntea. On puhtaasti teidän käsissänne lähteekö maakunnastamme kansanedustajiksi kuuden miehen joukkue vai myös naisia. Kun vaali-iltana selviää vaalin tulos ja valittujen nimet, sen jälkeen valitusoikeutta ei ole, ei sen enempää äänestäjillä kuin ehdokkaillakaan.

Pohjoiskarjalaisten edustajina eduskunnassa on 100 vuoden aikana ollut yhteensä 21 naista. Heistä kahdeksan on ollut sosialidemokraatteja, keskustalaisia on ollut viisi, kokoomuslaisia kolme ja yksi edustaja pienviljelijäpuolueesta, nuorsuomalaisista, SMP:stä, kristillisistä ja vihreistä.

Pohjois-Karjalasta valittuja keskustalaisia naisedustajia ovat olleet Vieno Simonen, Paula Ruutu, Lea Sutinen, Tuula Kuittinen ja allekirjoittanut. Heistä pyhäselkäläinen Vieno Simonen toimi useaan kertaan ministerinä ja oli myös koko porvarillisen puoluekentän ensimmäinen naisministeri.

Kahdeksan vuoden eduskuntakokemuksen ja nyt pidetyn ”vuorotteluvapaan” jälkeen olen käytettävissä pohjoiskarjalaisten edusnaiseksi ja myös Vieno Simosen tavoin ministerin tehtävään.

Valtionyhtiöiden myyntituloja uuden työn luomiseen

Miten voimme vauhdittaa uusien työpaikkojen syntyä?

Keskusta on esittänyt, että valtioyhtiöiden myyntituloja kohdennetaan osaamisen, innovatiivisuuden ja yrittäjyyden tarpeisiin. Kysymys on siitä, että käytämme meidän yhteisen omaisuuden osakkeiden myynnistä ja osinkotuloista tulevia tuloja uuden työn luomiseen. Valtionyhtiöt ovat kansallisomaisuuttamme. Niiden myötä tulevaa tuloa on mielekästä käyttää nimenomaan siihen, että syntyy aitoja uusia työpaikkoja, lisää verotuloja ja hyvinvointia.

Ehdotamme lisäpanostuksia innovaatioketjuun, jolla uudet ideat muutetaan tuotteiksi ja palveluiksi. Keskustan tavoitteena on ohjata lisärahoitusta mm. koulutukseen, tutkimukseen ja kehitystyöhön, yritysten kasvua vauhdittavaan riski- ja lainarahoitukseen, kasvuyrittäjyyteen ja uusien yritysten perustamisen helpottamiseen.

Arvioimme, että noin 500 miljoonaa valtionyhtiöiden myyntituloista voitaisiin käyttää tulevalla vaalikaudella uutta työtä edistäviin toimenpiteisiin.

Todettakoon, että menneellä vaalikaudella valtionyhtiöiden myyntituloja kertyi noin 5 miljardia euroa ja siitä lähes 90 prosenttia käytettiin valtiovelan lyhentämiseen. Valtiovelan lyhentäminen on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on, että panostamme täysillä ja välittömästi uusien työnpaikkojen luomiseen ja koko innovaatioketjun vahvistamiseen.

Lopuksi kommentti työllisyyskeskustelun terminologiaan. Minusta on työtä aliarvioivaa, jopa halventavaa puhua tempputyöllistämisestä, silppu- ja pätkätöistä. Kaikki työ on arvokasta. Minunkin mielestä työvoimapoliittisissa keinoissa on kehitettävää ja en hyväksy ihmisten pompottelua määräaikaisin työsuhtein, mutta tempuista, silpuista ja pätkistä puhuminen heittää varjoa myös itse työn päälle.

Rohkeaa oma-aloitteellisuutta

Maanantaina luovutettiin opetusministeri Antti Kalliomäelle (sdp) Joensuun ja Kuopion yliopistojen vahvistamista ja yhteistyötä tiivistävä tulevaisuussuunnitelma.

Suomen Akatemian entisen pääjohtajan Reijo Vihkon johdolla tehtyä työryhmätyötä voi pitää historiallisena ja kauaskantoisena. Tavoitteena on, että Joensuun ja Kuopion yliopistoja vahvistetaan tekemällä niistä liittoyliopisto. Käytännön toimia lähivuosina olisi mm. hallinnon virtaviivaistaminen ja keskeisten opetussisältöjen vahvistaminen syvenevällä tiedekuntayhteistyöllä. Kiireellisimpänä listalla on yhteisen kauppatieteellisen tiedekunnan perustaminen vastaamaan itäsuomalaiseen opetusvajeeseen.

Joensuun ja Kuopion yliopistojen hankkeelle on annettava täysi poliittinen tuki. Jokainen joka tuntee suomalaista korkeakoulupolitiikkaa tietää, että nykymeno ei voi jatkua. Kukaan ei voi olla niin naiivi, että uskoisi nykyisten 48 tiede- ja ammattikorkeakoulun kehittämiseen löytyvän valtionkassasta pohjattomasti rahaa. On paljon parempi, että täällä Itä-Suomessa Joensuun ja Kuopion yliopistot ottavat aloitteen kehitystyöstä omiin käsiinsä. Näin tapahtui nyt maanantaina julkistetun kehittämissuunnitelman myötä.

Sanotaan, että nopeat syövät hitaat. On välttämätöntä, että pyrimme täällä maakunnissa itse ohjaamaan oman kehityksemme suuntaa. Toinen vaihtoehto on, että esimerkiksi korkeakouluverkostosta ja tiedekuntatasoisesta opetuksesta määrää puhtaasti opetusministeriön virkamiehet alueita kuulematta.

Kuukauden päästä vaalit on pidetty ja hallitusohjelmaneuvottelut alkamassa. Hallitusohjelmassa tulee Joensuun ja Kuopion yliopistojen tulevaisuussuunnitelmalle antaa täysi tuki ja tarvittava kehitysrahoitus. Oma toiveeni on, että saisin vaalien jälkeen olla hallitusneuvotteluissa edistämässä historiallista itäsuomalaista korkeakouluyhteistyötä. Kokemusta hallitusohjelmaneuvotteluista opetusministeriön hallinnonalalta minulla on viime vaalien jälkeen.

Talouspolitiikkaa kamreeriotteella

Viime perjantaina julkistettiin valtiovarainministeriön virkamiesten näkemys lähivuosien talouspolitiikasta. Ylijohtaja Jukka Pekkarisen (sdp) mukaan julkisen talouden liikkumavara on pieni, jos kansantalous halutaan pitää tulevina vuosina hyvässä iskussa.

On luonnollista, että rahaministeriö vetää tiukkaa linjaa ja varoittelee hulvattomasta rahanjaosta. Silti on pakko kysyä, että missä on valtiovarainministeriön luovuus taloutta ja työllisyyttä edistävään talouspolitiikkaan? VM:n linja näyttää olevan, että valtiovelkaa pitää lyhentää, mutta mitään uudistuksia talouden ja työllisyyden eteen ei tule tehdä. Valtiovelalla pelotteluun ei kansainvälisesti ottaen ole hirveästi syytä. Suomen valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen on hallinnassa, vain Irlanti ja Luxenburg ovat suhteessa vähemmän velkaantuneita kuin Suomi.

Virkamiehet tekevät laskelmiaan taustaksi puolueiden ja poliitikkojen käyttöön. Nyt on pidettävä huoli siitä, että virkamiehet eivät sanele tulevan vaalikauden linjauksia. Politiikan painopisteet (mm. veroratkaisut, tulonsiirrot, panostukset palveluihin) tulee tehdä hallituksen muodostavien puolueiden päätöksillä ja hallitusohjelmaan kirjattuna. Hallitusohjelman puolestaan hyväksyy tuore eduskunta.