Perustulo - hieno idea, vaikea toteuttaa

Kirjoitin loppuviikosta artikkelin Keskustan Opiskelijaliiton 70-vuotisjuhlakirjaan. Osuuteni kosketti 1980-luvun loppuvuosia, jolloin toimin sekä opiskelijaliiton että keskustanuorten puheenjohtajana.

Kirjoituksessa käsittelin nuorkeskustalaisten poliittista ohjelmatyötä. Ekologinen puitetalous, valtion kontrollin vähentäminen ja kansalaisen perustulo olivat ohjelmatyömme isoimmat ideat. Perustuloa perustelimme tuolloin hyvin samoista lähtökohdista kuin vihreät tänään. Katsoimme, että perustulon avulla voidaan vapauttaa ihmisen luovat voimat parempaan käyttöön ja aktivoida ihmisiä oma-aloitteisuuteen ja yrittäjyyteen.

Edelleenkin pidän perustuloa hienona ideana. Arvostan sitä, että vihreät ovat jaksaneet vääntää konkreettista mallia perustulon toteuttamiseksi. Silti epäilen mallin toimivuutta ja rahoituspohjan kestävyyttä.

Perustulo perustuu ideaalitasolla siihen, että työikäiset ihmiset ovat halukkaita tekemään enemmän kuin mitä perustulo taloudellista turvaa antaa. Veroton perustulo 440 euroa olisi mullistava nykyjärjestelmään nähden: maksamme veroa lähes kaikista etuisuuksista ja tuloista. Lapsilisät taitavat olla lähes ainoita verottomia etuisuuksia. Pidän pienimpien toimeentulomuotojen nykyverotusta liian kovana. En kuitenkaan ole täysin vakuuttunut siitä, että 440 euron verottomaan etuuteen siirtyminen olisi vero- ja talouspoliittisesti kestävää.

Veropolitiikan tärkeitä kulmakiviä ovat oikeudenmukaisuus ja laaja hyväksyttävyys. En ole varma siitä, että vihreiden esittämä malli saisi kansalaisten jakamattoman tuen. Miksi suurituloiselle kuuluu 440 euron veroton etuus? Vihreiden esittämät 39 ja 49 veroprosentit ovat korkeita, siitä pääse mihinkään. Jos jokainen nuori saisi 440 euron perustulon ilman omaa aktiivisuuttaan, meillä olisi keinot vähissä kannustaa nuoria opiskeluun, työharjoitteluun ja muuhun aktiivitoimintaan. Perustulon rahoittaminen pääomaveroprosenttia nostamalla olisi ristiriidassa suomalaisen omistajuuden tukemisen kanssa.

Perustulon suurin ongelma ollee siinä, että emme pysty etukäteen luotettavasti arvioimaan miten se vaikuttaisi ihmisten käyttäytymiseen suhteessa ansiotyöhön, opiskeluun ja muuhun aktiivitoimintaan. Niin valtiontalouden kuin koko kansantalouden kannalta perustulon toteuttaminen saattaisi sisältää ennakoimattomia riskejä.