Jorma Huuhtanen oikealla asialla

Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Jorma Huuhtanen esitti pari päivää sitten lehtihaastattelussa, että tulevalla vaalikaudella on tehtävä sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisremontti. Huuhtasen ajatuksenjuoksuun on helppo yhtyä. Olen ottanut samaan asiaan kantaa mm. viime elokuussa Karjalan Maa-lehdessä. Olin loppukesästä, kuten edelleenkin, tuskastunut siitä, että sosiaaliturvajärjestelmään tehdään kosmeettisia korjailuita ja muutamien eurojen korotuksia ns. köyhyyspaketin nimissä.

Miksi tarvitsemme isomman uudistuksen sosiaaliturvaan? Siksi, että Stakesin tutkimuksen mukaan noin 600 000 kansalaista elää ns. köyhyysrajan alapuolella. Köyhyysriskistä ja köyhyydestä kärsivät ihmiset ovat usein pientä eläkettä saavia eläkeläisiä, monilapsisia perheitä, yksinhuoltajia, työmarkkinatuella sinnittelijöitä ja opiskelijoita. Myös näille kansalaisille kuuluu oikeus päästä osallisiksi hyvästä talouskehityksestä.

Kokonaan ansiotulojen ulkopuolella olevien pienituloisten eläkeläisten, opiskelijoiden ja kotona lapsia hoitavien perusturvan tasoa on kohennettava pitkäjänteisesti. Heidän osaltaan ratkaisuja tulee tehdä heti vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa.

Sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen vaatii muutakin kuin tasokorotuksia. On remontoitava perusteellisemmin koko tukijärjestelmää. Uudistuksen käytännön työstä ja aikataulusta tulee sopia hallitusneuvotteluissa. Poliittisen eheyden saavuttamiseksi voisi olla viisasta, että uudistusta valmisteltaisiin parlamentaarisen työryhmän kautta, kuten pääjohtaja Huuhtanen esitti.

Uudistuksen yksi keskeinen kysymys on, miten järjestelmä saataisiin aidolla tavalla kannustavaksi ja työntekoon yllyttäväksi. On sovitettava paremmin yhteen ns. tukiraha (tulonsiirrot) ja työnteolla ansaitut eurot. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että verotettavan tulon alarajaa nostetaan ja muutetaan tukien maksamisen käytäntöjä siten, että lyhytaikainen ja satunnainen työ kannattaa aina ottaa vastaan. Myös työttömyysturvan säädöksiä tulee joustavoittaa mm. itsensä kehittämiseen ja opintojen suorittamiseen kannustavaksi.

Työvoimapula väijyy nurkan takana. Tämän vuoksi on tärkeää, että yhteiskunta tekee kaikkensa jokaisen ihmisen työkuntoisuuden parantamiseksi. Kysymys on yksilötasolla myös sosiaalisesta turvallisuudesta sekä ihmisen oikeudesta ihmisarvoiseen ja mielekkääseen elämään.

Sosiaaliturva on terminä ehkä vanhanaikainen, mutta jokainen meistä ymmärtää, mitä sillä tarkoitetaan. Siihen kuuluvat mm. työttömyysturva kokonaisuudessaan, perhe-etuudet, opintotukijärjestelmä ja eläkejärjestelmät. Minä miellän sosiaaliturvan perusturvaksi, johon jokaisella on oikeus. Päättäjien asia on pitää järjestelmä sellaisena, että se on samalla oikeudenmukainen että työhön ja aktiiivisuuteen kannustava.