Rohkeaa oma-aloitteellisuutta

Maanantaina luovutettiin opetusministeri Antti Kalliomäelle (sdp) Joensuun ja Kuopion yliopistojen vahvistamista ja yhteistyötä tiivistävä tulevaisuussuunnitelma.

Suomen Akatemian entisen pääjohtajan Reijo Vihkon johdolla tehtyä työryhmätyötä voi pitää historiallisena ja kauaskantoisena. Tavoitteena on, että Joensuun ja Kuopion yliopistoja vahvistetaan tekemällä niistä liittoyliopisto. Käytännön toimia lähivuosina olisi mm. hallinnon virtaviivaistaminen ja keskeisten opetussisältöjen vahvistaminen syvenevällä tiedekuntayhteistyöllä. Kiireellisimpänä listalla on yhteisen kauppatieteellisen tiedekunnan perustaminen vastaamaan itäsuomalaiseen opetusvajeeseen.

Joensuun ja Kuopion yliopistojen hankkeelle on annettava täysi poliittinen tuki. Jokainen joka tuntee suomalaista korkeakoulupolitiikkaa tietää, että nykymeno ei voi jatkua. Kukaan ei voi olla niin naiivi, että uskoisi nykyisten 48 tiede- ja ammattikorkeakoulun kehittämiseen löytyvän valtionkassasta pohjattomasti rahaa. On paljon parempi, että täällä Itä-Suomessa Joensuun ja Kuopion yliopistot ottavat aloitteen kehitystyöstä omiin käsiinsä. Näin tapahtui nyt maanantaina julkistetun kehittämissuunnitelman myötä.

Sanotaan, että nopeat syövät hitaat. On välttämätöntä, että pyrimme täällä maakunnissa itse ohjaamaan oman kehityksemme suuntaa. Toinen vaihtoehto on, että esimerkiksi korkeakouluverkostosta ja tiedekuntatasoisesta opetuksesta määrää puhtaasti opetusministeriön virkamiehet alueita kuulematta.

Kuukauden päästä vaalit on pidetty ja hallitusohjelmaneuvottelut alkamassa. Hallitusohjelmassa tulee Joensuun ja Kuopion yliopistojen tulevaisuussuunnitelmalle antaa täysi tuki ja tarvittava kehitysrahoitus. Oma toiveeni on, että saisin vaalien jälkeen olla hallitusneuvotteluissa edistämässä historiallista itäsuomalaista korkeakouluyhteistyötä. Kokemusta hallitusohjelmaneuvotteluista opetusministeriön hallinnonalalta minulla on viime vaalien jälkeen.